ALKU: kukamitähäh?!

maanantai 8.10. :

Kuviksenmaikka Heli ja Helin virkavapaasijainen Emmi pitivät yhteisen kuvisdiplomi-infon. "Tätä pitää tehdä ja näin paljon, näin ei kannata tehdä ja tässä olis pari mallia. Muistakaa että saatte tehdä sitä työtä 38 tuntia." Okei. Jotkut eivät olleet päättäneet vielä aihetta, mutta minä olen.

torstai 11.10. :

Haluan tehdä kaiken ja kirjoitan kaiken ylös: mitä kuvaan ja kuinka paljon. Sitten mietin uudelleen ja pyyhin puolet pois, koska tunnen itseni ja tajuan etten VOI tehdä kaikkea sitä. Heli ei ole enää paikalla, mutta Emmi muistuttelee 38 käytettävästä tunnista muutamaan otteeseen. Aloitetaan ajankäyttösuunnitelmien kirjoittaminen. Se on hankalaa, koska miten minä nyt voisin tietää paistaako kahden viikon päästä sunnuntaina aurinko vai ei? Aika moni muukin tuskailee ja repii hiuksiaan niiden suunnitelmien kanssa. Nyt on aika luottavainen olo, vaikka välillä onkin tuntunut siltä, ettei ideani ole ollenkaan hyvä enkä saa kaikkea tehtyä.

perjantai 12.10. :

Luulin, että täyttäisin ajankäyttösuunnitelman äkkiä ja lähtisin sitten pois, mutta eihän se ihan niin mennyt. Kirjoitan sitä hiki hatussa viimeiseen minuuttiin, mutta lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen. Minulla on selkeä tavoite ja tiedän mitä teen. Merkitsen kalenteriin joukon DL-päiviä, jolloin asioiden pitää olla tehtyinä.

maanantai 15.10. :

Teen töitä kotona ja taistelen tämän blogin ulkonäön kanssa. Nyt istun työpöydän äärellä kädessä sämpylä ja mietin miten aloittaisin.

Olen Iida, 18-vuotias lukiolainen Vantaalta ja tämä on kuvataiteen lukiodiplomini portfolio. En halunnut vääntää sitä käsin enkä pidä PowerPointeista, joten tässä ollaan. Olen blogannut melkein kaksi vuotta säännöllisesti, joten tämän pitäisi tulla aika lailla selkärangasta. Lisäksi toteutustapani on valokuvaus, joten sähköinen versio tuli mieleen jotenkin luonnollisena vaihtoehtona.

Päätin jo ensimmäisen kuviskurssin aikana, että haluan tehdä lukiodiplomin. Viime vuoden aikana tavoite tuli yhä kirkkaammaksi ja odotin abivuotta jolloin pääsisin sitä tekemään. Minulle oli koko tämän kahden vuoden ajan täysin selvää, että valokuvaan. Kun viime keväänä sain tehtävät käsiini, petyin karvaasti: ei yhtään sellaista aihetta josta olisi tullut loistoidea heti. Sanoin keväällä heipat koululle ja juoksin kesälaitumille ideat päässäni. En yrittänyt kovin ahkerasti miettiä loistoideaa, odottelin vain inspiraatiota.

Lopulta heinäkuun alussa sain ensimmäisen ideani: valokuvauksen historia. Tartuin siihen ja pyörittelin sitä päässäni, kunnes kesäloman lopulla keksin uuden idean: entä jos sekoittaisin uutta ja vanhaa? Ostin eräästä nettikaupasta 1960-luvulla suosituksi tulleen Diana F+ -filmikameran, jota ajattelin käyttää osana diplomiani. Toisena kamerana käytän tuttua ja turvallista Nikon D3100 -järjestelmäkameraani. Syksyllä ensimmäisen jakson aikana jalostelin eri ideoita päässäni ja lopulta päätin, että kuvaan erilaisia kohteita molemmilla kameroilla. Kuvaan Dianalla mustavalkofilmillä, ja analysoin näin, miten mustavalkoinen väri saa kuvan näyttämään vanhemmalta kuin se onkaan.

Tällä hetkellä jännittää ainoastaan Dianan käyttäminen. En ehtinyt harjoitella sillä kuvaamista yhtään, joten tämän on nyt onnistuttava kerralla. Varalla minulla on äidin vanha filmijärjestelmäkamera, jota käytän jos jokin menee pieleen. Ärsyttää myös, etten vielä ole keksinyt työlleni nimeä..

Tällä viikolla on syysloma, joten ehdin tehdä paljonkin jos säät vain suosivat. Käyn ainakin yhdessä näyttelyssä ja tarkoituksena on myös valokuvata.